Olen Aberian lastensuojelupalveluiden Suomen liiketoimintajohtaja Sanna Tallgren. Edellisessä artikkelissani kirjoitin siitä, miten hyvinvointialueet joutuvat arvioimaan palveluhankintojaan entistä tarkemmin. Nostin silloin esiin ajatuksen, että voimme tarjota tilaajalle samalla rahalla enemmän. Tässä artikkelissa avaan, mistä tuo lisäarvo syntyy.
Mistä lisäarvo käytännössä syntyy?
Aberia on osa norjalaista perheomisteista NHC Groupia. Omistajuutta on rakennettu pitkäjänteisesti vuosikymmenten ajan, ja toimintaa kehitetään arvoihin nojaten, ei lyhyen aikavälin kvartaaliajattelun ehdoilla. Tämä antaa meille mahdollisuuden tehdä päätöksiä lähellä arkea ja kohdentaa voimavaroja siihen, mikä lastensuojelussa on olennaisinta: lasten tarpeita vastaava hoitoon, pysyviin aikuisiin ja toimivaan arkeen.
Kun sanomme, että voimme tarjota tilaajalle samalla rahalla enemmän, emme tarkoita oikopolkuja emmekä laadusta tinkimistä. Tarkoitamme sitä, että organisaation rakenne, päätöksenteko ja johtamiskulttuuri vaikuttavat suoraan siihen, kuinka suuri osa resursseista voidaan kohdentaa hallinnon sijaan varsinaiseen asiakastyöhön. Perheomisteisessa konsernissa tätä voidaan rakentaa pitkäjänteisesti, lähellä arkea ja ilman raskasta hallinnollista kerroksellisuutta.
Johtamishierarkiamme on matala. Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän johtotasoja, vähemmän väliportaan hallintoa ja vähemmän sisäistä byrokratiaa. Kun raportointikerroksia ja hyväksyntävaiheita on vähemmän, hallinnon kustannukset pysyvät kevyempinä ja voimavaroja voidaan suunnata sinne, missä ne ratkaisevat eniten: toimiva arki varmistaa henkilöstön saatavuutta ja pysyvät aikuiset laadukasta hoitoa. Samalla päätöksenteko nopeutuu, mikä on lastensuojelussa tärkeää, koska paikkapäätökset, henkilöstöratkaisut ja arjen käytännön kysymykset vaativat usein ripeää reagointia.
Kevyempi rakenne vahvistaa myös yksiköiden arjen omistajuutta. Kun väliportaita on vähemmän, yksikönjohtajilla ja tiimeillä on enemmän vastuuta, vaikutusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia kehittää työtä yhdessä. Tämä tukee sitoutumista, henkilöstön pysyvyyttä ja käytännönläheisten ratkaisujen syntymistä. Samalla yhteistyö eri toimintojen välillä on suorempaa, tieto kulkee nopeammin ja fokus pysyy asiakkaassa eikä sisäisessä prosessissa.
Kykenemme yhtä lailla standardointiin, laatujärjestelmiin ja riskienhallintaan kuin suuret pörssiyhtiöt. Lastensuojelun arjessa ratkaisevaa ei kuitenkaan ole rakenteen koko, vaan se, kuinka hyvin rakenne palvelee perustehtävää. Työvoimavaltaisessa ja nopeasti reagoivassa toiminnassa matalampi rakenne voi tuottaa paremmin juuri siksi, että se yhdistää kevyemmän kustannusrakenteen, nopeamman päätöksenteon ja vahvemman arjen omistajuuden. Siksi uskomme, että voimme tarjota samalla rahalla enemmän: enemmän läsnäoloa, ketteryyttä ja laatua siellä, missä sillä on eniten merkitystä.
Tilaratkaisut ovat yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten lisäarvoa voidaan rakentaa kokonaisedullisesti. Aihe ansaitsee kuitenkin oman tarkemman käsittelynsä, sillä tilojen toiminnallisuus vaikuttaa suoraan arjen laatuun, turvallisuuteen ja lasten kuntoutumisen edellytyksiin.
Norjassa meillä on hyviä kokemuksia toimintamallista, jossa lasten kuntoutumista tuetaan myös rakentamalla yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Olemme tuoneet tämän kumppanimallin myös Suomen lastensuojeluun. Teemme yhteistyötä järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, jotta lapsille voidaan rakentaa yksilöllisiä mahdollisuuksia osallistua, harjoitella arjen taitoja ja löytää mielekästä tekemistä yksikön ulkopuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yritysvierailuja, yksilöllisesti räätälöityjä harrastusmahdollisuuksia ja joustavasti järjestyviä työssäoppimispaikkoja. Näin palvelun sisältö laajenee pelkkää yksikön arkea pidemmälle ja tukee lapsen osallisuutta, onnistumisen kokemuksia ja kuntoutumista konkreettisella tavalla.
Haluamme, että meillä työskentelee osaava ja kokenut henkilöstö. Panostamme rekrytoinnissa erityisesti vuorovaikutusosaamiseen, ammatilliseen arviointikykyyn ja valmiuteen toimia vaativissa lastensuojelun tilanteissa. Monella työntekijällämme on pitkä kokemus lastensuojelutyöstä, ja pidämme tätä merkittävänä laatutekijänä: kokemus tuo arkeen vakautta, ennakoivuutta ja kykyä rakentaa lapselle turvallisia, pysyviä suhteita. Samalla panostamme siihen, että osaavat ammattilaiset myös viihtyvät ja pysyvät työssään. Arvoihin perustuva, läsnä oleva ja vuorovaikutteinen lähijohtaminen vahvistaa pitovoimaa, tukee työssä jaksamista ja auttaa jokaista käyttämään omia vahvuuksiaan työyhteisössä. Myös työvuororakenteessa huomioimme henkilöstön tarpeita, jotta vaativasta työstä on mahdollista palautua. Tämä näkyy tilaajalle laatuna: pysyvämpi henkilöstö, vahvempi osaaminen ja arki, jossa lapsi kohtaa turvallisia aikuisia ja johdonmukaisesti toteutuvaa hoitoa.
Jotain enemmän tarkoittaa meille myös sitä, että emme ajattele palvelun sisältöä ensisijaisesti kulueränä, vaan lapsen edun ja vaikuttavan työn näkökulmasta. Haluamme pitää mukana sellaisia rakenteita ja ammatillisia tukimuotoja, joilla on merkitystä arjen laadulle ja hoidon onnistumiselle. Siksi esimerkiksi vaativan tason yksikössä työskentelee perustamisvaiheessa henkilöstövalmentaja, ja yksikön arkea tukevat säännöllisesti myös lääkäri ja terapeutti. Näin rakennamme palvelua, jossa lisäarvo ei synny karsimisesta vaan siitä, että panostamme oikeisiin asioihin.
Ehkä lopulta kyse onkin tästä: lastensuojelussa ei ratkaise vain koko, vaan se, mitä koolla tehdään. Tarvitaan riittävästi vakautta, osaamista ja rakenteita, jotta vastuuta voidaan kantaa hyvin. Mutta tarvitaan myös läheisyyttä, joustavuutta ja arjen tuntumaa, jotta työ pysyy inhimillisenä ja lapsen tarpeisiin vastaavana. Haluamme olla molempia yhtä aikaa. Ajatuksemme palveluntuottajana toimimisesta kiteytyy hyvin tähän lauseeseen: big enough to handle, small enough to care.